Elämäni ensimmäinen päivä lankakauppiaana sujui mukavasti ja taloudelliselta kannaltakin upeasti!!! Myynti oli odotettua paljon suurempi, mutta parasta koko jutussa oli ihanat asiakkaat! Oli todella kiva kuulla, että ideastani pidettiin. Lankoja ei todellakaan ylenkatsottu, vaikkeivät ne olleetkaan mitään muotilankoja (lukuunottamatta Ilun värjäämiä  vyyhtejä) ja erityisesti kotimaista sukkalankaa arvostettiin. Siis sitä vuosikerta-Nallea. Eräskin MIES osti kaksi kiloa sukkalankaa!!! Oli ilo nähdä hyvien kauppojen synnyttämää iloa. Sain myös opettaa yhtä kuusivuotiasta neulonnan alkuun, isä ostikin neulontaoppaan tuekseen, että hän voi jatkaa tyttärensä kanssa yhteisiä harjoituksia kotona.

Ystävälläni oli myynnissä aivan fantastisen kauniita intialaisia tekstiilejä, kehotin tuplaamaan hinnat, koska ne olivat minusta laatuun nähden turhan halvat, mutta hän ei tähän ryhtynyt. Esimerkiksi todella hyvälaatuinen villa-silkkihuivi maksoi vain kolmekymppiä! Korut ja kodintekstiilit ovat myös  todella kivoja ja kauniita, huokeita nekin.

Hauska päivä kaiken kaikkiaan, siitä kiitos asiakkaille!!! Tätähän voisi tehdä useamminkin. Yleisön pyynnöstä päätimmekin pitää heti ensi sunnuntaina samassa paikassa, Galleria Laterna Magicassa, Rauhankatu 7,  klo 12–16 uudet Sunnuntaimarkkinat.s

Tämä tietenkin tarkoittaa sitä, että verkkokauppaa ei vielä avata. Mutta se tarkoittaa MYÖS sitä, että ostamme ilomielin lisää lankoja ja maksamme langat välittömästi. Ystävälliset tarjoukset saa osoittaa meille sähköpostitse, mieluiten kuvien kanssa.

Piipahdin eilen Jyväskylässä.  Ensin kävin aamuvarhaisella jututtamassa Titityyn Tiinaa. Ihmeellisiä nämä lanka-alan naiset: jakavat auliisti osaamistaan vaikka periaatteessa olemmekin kilpailijoita! Kiitos!

Kaupassa hyllyt notkuvat toinen toistaan ihanimpia herkkuja, en siis malttanut olla vähän ostamatta…  Ostin myös liikkeen muuton alta Kirjavalle kerälle mallineuleista jääneitä jämälankoja. Jopa Mies ymmärsi lankojen ihanuuden kun näytin hänelle uusia titityy-lankojani!

Kaupasta oli helppo mennä viereiseen Käsityömuseoon, jonne luovutin Puikkoakateemikon kasvivärjäyskansiot ja -kirjat. Sain oikein kuitin. Pyysin sijoittamaan ne opetuskäyttöön, turhahan tuollaisia on piilossa pitää. Museon perusnäyttely oli pieni ja sievä, mutta vaikka tavaraa olisi messuhallillinen, sekään ei varmasti tuntuisi riittävältä. Museon tehtävä on kuitenkin tutkia ja tallentaa käsityöperinnettä, suuri osa tästä työstä tehdään yleisöltä näkymättömissä. Tai olisi ehkä parempi sanoa, että siitä tulee suoranaisina näyttelyinä ja julkaisuina näkyville vain osa. Hieno laitos!

Monia muitakin kiinnostavia näyttelyitä oli ihan vieressä, esimerkiksi valokuvanäyttely isistä.  Suosittelen!

Sunnuntain markkinoita varten pitäisi vielä puuhata yhtä ja toista. Luvassa olisi pankkikorttikonekin, maksaminen saattaisi näin luonnistua korteillakin. Asiaa setvitään vielä. Juuri nyt Galleria Laterna Magicaan ripustetaan Mervi Vuolaksen Arjen pyhyys -näyttelyä, johon markkinavieraat voivat tutustua samalla.

Olen myös sopinut, että markkinoita voidaan jatkaa toisessakin tilassa Kruununhaassa, siitäkin ilmoittelemme myöhemmin.

Tänään kävin tapaamassa PAG-putiikin Päiviä. Hän oli kerännyt valmiiksi pusseihin langanloppuja ja avaamattomia keriä, joita kertyy kun lankakauppias neuloo mallitilkkuja tai isommista eristä jää sinänsä hyvää lankaa, mutta hyllyyn ei enää jätetä paria kerää. Ostin langanloput viemästä tilaa, että Päivi saa uusia lankoja esille.

Jouduin olemaan jyrkkänä, että muistin mitä varten kauppaan olin tullut. Hyllyissä oli kaikenlaisia ihania herkkuja, esimerkiksi titityyn huumaavan ihania silkkilankoja.

Asunnon oven edessä odotti iloinen yllätys lankatehtaalta, laatikko ensi talven lankojen näytekansioita. Tuskin sain takkia päältä, kun olin jo purkamassa laatikkoa!

Lankamalleissa on ihanat värit, mutta värikarttoja ei tähän lähetykseen oltu pakattu. Ne saamme varmaankin maanantaina tehtaalla.

Näytekansiot on tehty hyvällä maulla ja laadukkaasti, langat ovat kauniina tupsuina painetussa ja käsityönä tehdyssä kansiossa. Näytteissä oli monia kiinnostavia lankoja, katsotaan loppuuko kiinnostus kun näemme hinnat. Näitä lankoja ei vielä tuoda Suomeen, vaikka joitain tämän tehtaan langoista olen epäillyt myytävän Rowanin brändissä.

Täällä saapasmaassa erilaiset efektilangat ovat hyvin suosittuja. En jaksa uskoa, että ne olisivat suomalaisten neulojien mieleen, mutta pitääpä haastatella Helsingin lankakauppiaita. Kommenteissakin voisi kertoa omia mielipiteitä.

Olen nyt lajitellut langat muovilaatikoihin ja aloittanut niiden viemisen nettikauppaan. Kauppaan, jonka jouduin perustamaan uudelleen, vain siksi, että kuolemaksenikaan muistanut sen salasanaa enkä löytänyt tiedostoa, jossa se olisi ollut tallessa. Toisaalta verkkokauppaohjelmasta oli tullut uusi versio, joten päätin myös siksi päivittää. Onneksi en tiennyt, mihin joudun! Kielimoduli ei toiminut siten, kun sen pitäisi toimia ja päädyin lopulta tekemään ihan hirveästi käsityötä asennuksen viimeistelemiseksi. Mutta periksi ei anneta!

Lankojen kuvaaminen  ei ole parasta osaamisaluettani, on luotettava siihen, että ostajat ovat tuotetietoisia. Yllättävän kauan aikaa menee yhden pienen lankalaatikon saattamiseen kaupan hyllyyn, joten olen aliarvioinut vakavati vaaditun työn. Toisaalta luotan siihen, että Sunnuntaimarkkinoilla lankaa menee kaupan ja tämä työ vähenee. Pitäisi jutella valokuvaajakaverin kanssa ja pyytää vähän ohjausta kuvaamiseen.

Markkinoille tulee ystäväni Teija myymään intiasta tuomiaan tosi kauniita koruja ja tekstiilejä. Olemme myös löytäneet (ehkä) meille sopivan liiketilan, mutta se on aika huonossa kunnossa ja meidän pitäisi remontoida se. Katsotaan nyt, vuokran suuruudesta ei ole vielä mitään tietoa.

Työhuoneessani on lankalaatikkotorni, joka ulottuu melkein kattoon asti. Eikä se ole ainoa torni. Kaiken huipuksi hain lahjashekillä lankoja lisääkin! Mutta ne on omaan käyttöön, sukkalankoja ystävien sukkia varten. Eräs heistä toivoi oranssisävyisiä sukkia, se kun ei ole lempivärejäni lainkaan, ei sellaista lankaa kotoa löytynyt.

Huomenna lähden Italiaan käymään lankatehtaalla. Ryhdymme mahdollisesti tuomaan maahan italian lankaherkkuja, mutta ennen kuin näen mallistot ja hinnastot, asiasta ei voi oikein sanoa mitään muuta. Oikeastaan toiveissani on, että he ryhtyisivät tekemään meille tilauksesta tiettyjä lankoja, mutta voi olla että tilauslankoja pitäisi tilata tonnitolkulla. On silti mukavaa päästä pärpättämään italiaa ja hakemaan pääsiäisherkkuja.

Pääsiäisenä pitäisi kauppa lopulta saada auki. Nyt olen varannut 23.3-7.4. välisen ajan tähän työhön, tosin siitä olen osan Italiassa, jossa olen sopinut vierailevani lankatehtaalla neuvotellakseni yhteistyöstä.

Mahdollisesti otan myyntiin uusia lankoja, joita ei Suomesta vielä saakaan. Katsotaan nyt. Voi olla, että alan vain tuoda niitä maahan. Lisäksi minulla on pieni erä Ilun värjäämiä kierrätyslankoja (vintage Nallea muun muassa) sekä mahdollisesti myös omia ylijäämäkokeilujani. En aio ryhtyä värjäämään lankoja sen laajemmin myyntiin, moni osaa sen asian paremmin, olen vain tullut värjänneeksi omiin projekteihini lankoja, jotka eivät sitten sopineetkaan niihin.

Olen etsinyt myymäläratkaisua, mutta koska mukana on muitakin tarpeita kuin tila, jossa lankoja voisi hipelöidä, asia ei ole ratkennut. Pelkkä langan koskettelu ei kaksisia vaadi, se on toteutettavissa luultavasti melko kevyilläkin järjestelyillä, mutta toistaiseksi en kerro miten.

Kierrätysideaa jalostaakseni ilmoitan tässä, että ostan  myös keskeneräisiä villavaateprojekteja tai käyttämättömiä/kerran käytettyjä neuleita (puserot ja muut isommat kappaleet), jotka on tehty luonnonkuiduista (tai max 20% tekokuituja). Kasarilankoja on jo tarpeeksi , joten Irene Usva -tyyppiset neuleet eivät nyt kiinnosta.  Kuvia ja hintapyyntöjä voi lähettää osoitteeseen: admin@kirjavakera.fi

LISÄYS: kävin sopimassa siitä, että sunnuntaina 11.4. Kirjavan kerän lankoja pääsee ostamaan Kruununhaassa. Myöhemmin tarkempia tietoja.

Kaiken tämän hääräämisen keskellä päätimme lähteä tutustumaan Lontoon lankakauppoihin. Sain Ravelryn Lontoonryhmältä vinkkejä lankakaupoista, joista iKnit ja Stash olivatkin jo listallani. Minulle suositeltiin myös Loopia ja All the Fun of the Fair on tietenkin nähtävä.

Kierrättämisaatteen vuoksi haluaisin ehtiä myös Fabricationsiin ja Prick Your Fingerkin saattaisi olla tutustumisen arvoinen paikka. Myös Libertyä ja John Lewis -tavarataloa suositeltiin Rowanin lankojen hankkimiseksi, mutta Rowan ei varsinaisesti kiinnosta, sillä tiedän Italiassa tehtaanmyymälän, josta joitain Rowanin brändillä myytäviä lankoja saa tehtaan vyötteellä ja tietenkin paljon halvemmalla. Toisaalta ainakin John Lewis myy Patonsin lankoja.

Tätä kutsua en valitettavasti pääse noudattamaan, koska olemme kurjasti juuri sunnuntaista keskiviikkoon kaupungissa. Mutta menkää te muut:

If you are in London on a Wednesday or Thursday evening, come join at iKnit for knitting and drinks!

Näyttäisin muuten olevan maailman ensimmäinen yrittäjä, joka avaa Second Hand -käsityökaupan. Ainakaan en löydä netistä yhtään vastaavaa. Olen ihan äimänä, miten kukaan muu ei ole keksinyt tätä? No, syyhän saattaa olla sekin, että ei ole markkinoita, mutta onhan se kokeiltava! Kaasu pohjassa katkeraan loppuun asti

Il Gomitolo (Lankakerä) Genovassa on harvinainen lankakauppa, jossa pääsee koskettelemaan lankoja.

Mikään ei ole niin turhauttavaa kuin italialainen lankakauppa. Kaikki ihanat langat ovat myyntitiskin takana hyvässä järjestyksessä, yleensä kattoon asti ulottuvassa hyllyssä.  Olen nähnyt, ettei sekään riittänyt, eräässä myymälässä myyjä avasi kattoluukun, josta pääsi vielä yhteen suureen salaisten lankaherkkujen varastoon. Voi poloa langanostajaa, jonka kielitaito ei riitä selvittämään siinä tilanteessa asiaansa! Lankakauppaan mennessä olisi jo tiedettävä hyvinkin tarkkaan, mitä haluaa ostaa. Ja sitten: juuri sitä lankaa ei ikinä, ikinä ole, vaan siitä alkaa italailaisille (ah, niin tuttu) seurusteluosuus, jota jonossa oleva kaksikymmentä ihmistä höystävät omilla ehdotuksillaan ja kommenteillaan. Ehkä meillä suomalaisilla on vain väärä asenne, liikaa kiirettä.

Italian lankaherkkulassa myyjä ojentaa tavallisesti (usein melko palveluhaluttomana) kartongin, jossa on pikku-pikkuraisia lankamalleja ja siitä pitäisi sitten valita langat. Niitä ei tällaisissa kaupoissa todellakaan pääse hiplaamaan ja mikäli ulkomaan elävä on onnistunut jotenkin keplottelemaan itsensä hyllyn ääreen koskettelemaan lankoja, muut asiakkaat ilmaisevat hyvinkin selvästi hämmästyksen sekaista paheksuntaansa.

Näistäkin kokemuksista johtuen haluamme avata nettikaupan lisäksi myymälän, jossa lankoja pääsee todellakin kokemaan kaikilla aisteillaan.

Myymälän sijainnin pitäisi olla sellainen, että sekä minulla että kumppaneillani on vaivaton matka sinne. Tällaisella erikoiskaupalla ei sijainti ole muuten niin merkittävä, ihmiset jotka haluavat tiettyjä tuotteita, saapuvat kyllä paikalle, jos hinnat ovat kohdallaan. Ei liike tietenkään missään takahikiälläkään voi olla.

Alan tuntea sympatiaa sitä säätiömiestä kohtaan, joka eilisaamun lehdessä kertoi, että säätiö pitää mieluummin vuokran markkinahintaa alhaisempana kuin vaihtaa jatkuvasti vuokralaista ja hassaa rahojaan ilmoitteluun ja/tai välittäjille. Olen myös oman toimipaikkani kadulla katsonut yritysten innokasta tuloa ja vähinäänin lähtöä. Jos pienestä liikehuoneistosta hiljaisessa kaupunginosassa pyydetään 20 euroa (tai ylikin) neliöltä, siihen tarttuu vain laskutaidoton tai yrittäjä, jolle yritystoiminta on vain verho jollekin muulle.

Mutta me voimme odottaakin. Sitäpaitsi meillä on myös muita ideoita. Yhtä hyvin voimme myydä ennalta mainittuina päivinä, jossain muussa tilassa kuin omassa myymälässä. Tosin tässä olisi tarkoitus löytää tila, johon tulisi muitakin yrityksemme toimintoja sekä yhteistyökumppanin toimisto. Mieluiten postinumerosta 00170, joten jos satut tietämään vapautuvaa noin 40 neliön liiketilaa, vinkkaa.